Taima-dera

Useimmat Japanin vanhat temppelit ovat menettäneet pagodinsa tulipaloissa jo kauan sitten, tai niillä on jäljellä vain yksi. Taima-dera-temppelillä on yhä kaksi, alueen kummallakin laidalla, ja jo se on riittävä syy tulla. Itäinen pagodi on Nara-kaudelta, ja se on temppelin vanhin säilynyt rakennus; läntinen rakennettiin hieman myöhemmin, varhaisella Heian-kaudella. Molemmat ovat kolmikerroksisia, noin 24 ja 25 metriä korkeita, ja molemmat ovat kansallisaarteita. Parhaat näkymät avautuvat sivutemppelien puutarhoista: Naka-no-bo-sivutemppelin Kogu-en-puutarha käyttää itäistä pagodia lainattuna maisemana.

Temppeli sai alkunsa luostarista, jonka perusti prinssi Maroko, prinssi Shotokun veli, ja se siirrettiin tänne Kawachista 600-luvun lopulla. Päähallissa on Taima-mandala, Puhtaan maan näkymä, jonka legendan mukaan prinsessa Chujo kutoi lootuslangasta 700-luvulla. Kannattaa tietää etukäteen, että valtavassa lakatussa kaapissa riippuu myöhempi kopio. Kudottu alkuperäinen on säilynyt vain vaurioituneina kappaleina, ja sitä näytetään harvoin. Itse maksaisin pääsymaksun silti viereisen Kondo-hallin vuoksi. Sen istuva savinen Miroku on Japanin vanhin saviveistos, ja sitä ympäröivistä neljästä vartijakuninkaasta kolme on maan vanhimpia kuivalakkaveistoksia.

Alueella voi kävellä vapaasti kello 9–17. Mandalahalli, Kondo ja luentohalli jakavat yhden 1 000 jenin lipun, ja Naka-no-bo, munkkiasuntoloista vanhin, perii puutarhastaan ja aarrehallistaan 500 jeniä. Matcha maksaa 500 jeniä lisää. Nio-portin vieressä oleva kello valettiin 680-luvulla, ja sitä pidetään Japanin vanhimpana.

Pionikausi huhtikuun lopulta toukokuun alkuun on aikaa, jolloin paikka täyttyy; pelkästään Naka-no-bossa on noin 1 200 pionia. Huhtikuun 14. päivänä Nerikuyo-kulkue esittää, miten prinsessa Chujo otetaan vastaan Puhtaaseen maahan, alkaen kello 16. Muulloin Taima-dera on hiljainen, eikä kylteissä ole juuri englantia.