Shurin linna

Neljän ja puolen vuosisadan ajan tämä oli Ryukyun kuningaskunnan istuin. Se oli itsenäinen valtio joka kävi kauppaa Kiinan, Korean, Siamin ja Japanin kanssa ja rakensi arkkitehtuuria joka ei muistuta täsmälleen mitään niistä: kiinalaista punaista lakkaa ja lohikäärmeitä, japanilaista puuliitostekniikkaa, okinawalaista punaista tiiltä.

Se on tuhottu kahdesti. Vuonna 1945 Japanin 32. armeija rakensi esikuntansa tunneleihin kukkulan alle, joten amerikkalaiset alukset tulittivat linnaa kolme päivää eikä pystyyn jäänyt mitään. Valokuvien, piirustusten ja kiinalaisten asiakirjojen pohjalta tehty jälleenrakennus valmistui vuonna 1992. Sitten 31. lokakuuta 2019 päärakennuksessa syttyi yöllä sähköpalo, joka poltti sen ja useita muita rakennuksia maan tasalle muutamassa tunnissa. Okinawalaiset katsoivat sitä suorana televisiosta. Lahjoituksia tuli eri puolilta maailmaa päivien sisällä.

Nyt vierailet rakennustyömaalla, ja työmaa on koko pointti. Päärakennusta rakennetaan uudelleen perinteisin menetelmin okinawalaisesta ja pääsaaren puusta, ja paikalla on katselutasanteita joilta voi seurata puuseppiä ja lakkatyöläisiä läheltä, selostuksen kanssa. Päärakennuksen tavoitevalmistuminen on vuonna 2026.

Suuri osa ympäristöstä säästyi vuoden 2019 tulipalolta: valtavat kaartuvat kalkkikivimuurit, Shureimonin portti joka esiintyy 2 000 jenin setelissä ja joka itse rakennettiin uudelleen vuonna 1958, sekä vuoden 1519 Sonohyan-utakin kiviportti, joka kunnostettiin sodan jälkeen. Unescon luettelointi kattaa juuri nuo kivijäänteet eikä jälleenrakennettuja rakennuksia, mikä on tietämisen arvoinen ero.

Maksullisen alueen lippu maksaa muutaman sadan jenin ja on alennettu töiden ajan. Nahan keskustasta on lyhyt yksikiskomatka Shuriin ja siitä viidentoista minuutin kävely ylämäkeen.