Naminouen pyhäkkö

Nahan satamasta lähtevät laivat katsoivat aikoinaan tätä jyrkännettä ja rukoilivat turvallista matkaa, ja palaavat laivat kiittivät sitä onnellisesta paluusta. Kukaan ei tiedä, milloin palvonta täällä alkoi. Ihmiset rukoilivat jyrkänteen reunalla Nirai Kanain, meren takaisen maailman, jumalia, ja pyhäkön perustamistarinan mukaan Sakiyaman kalastaja löysi rannalta hehkuvan, puhuvan kiven ja sai Kumanon jumaluudelta käskyn rakentaa pyhäkkö tälle paikalle. Ryukyun kuninkaat tulivat tänne kulkueena joka uusivuosi, ja pyhäkkö oli kuningaskunnan kahdeksasta virallisesta pyhäköstä ensimmäinen. Se nimettiin valtiolliseksi pyhäköksi vuonna 1890 ja tuhoutui sodassa. Pääsali ja toimisto rakennettiin uudelleen vuonna 1953, rukoussali vuonna 1961, ja nykyiset rakennukset valmistuivat vuonna 1993. Kadulta on lyhyt nousu pyhäkköalueelle, ja salin sivulta näkee suoraan alas Naminouen rannalle, Nahan ainoalle uimarannalle, jonka edustalla kulkee korotettu tie. Pyhäkkö on pieni, joten 20–30 minuuttia riittää. Ilmaisella pysäköintialueella on vain 20 paikkaa, ja se täyttyy nopeasti. Tammikuun kolmena ensimmäisenä päivänä jonot ovat pitkiä. Toukokuun puolivälin Nanmin-sai-juhlassa on sumopainia, ryukyulaista tanssia ja köydenvetoa rannalla.