Kokusai-dori

Puolentoistakilometrinen katu Nahan keskustan halki, ja sodan jälkeen ansaittu lempinimi selittää sen paremmin kuin kartan nimi: Ihmeen maili, koska se nousi raunioista nopeammin kuin kukaan odotti kaupungissa josta ei ollut juuri mitään jäljellä.

Nykyään se on turistien ostoskatu. Paitakauppoja, shisa-figuureja, bataattitorttuja, awamoria pulloittain ja paljon sellaista mitä voisi myydä missä tahansa lomakaupungissa. Se on oikeutettu arvostelu eikä koko totuus: kadulla on yhä vanhan liiton ruokahalleja, keikkapaikkoja joissa soitetaan okinawalaista kansanmusiikkia sanshinilla, ja tavarataloja joita paikalliset oikeasti käyttävät.

Parempi aines on korttelin päässä. Etelään kulkevat katetut kujat, Heiwa-dori ja Ichiba-hondori, ovat kapeita ja hämäriä ja täynnä kuivattua kalaa, suolattuja vihanneksia, yrttilääkkeitä ja liikkeitä joiden valikoima ei ole muuttunut 1980-luvun jälkeen. Makishin julkinen tori on niiden päässä, ja kalan ostaminen alakerrasta ylhäällä kypsennettäväksi on syy kävellä sinne.

Sunnuntai-iltapäivisin keskiosa suljetaan autoilta ja siitä tulee kävelykatu katuesityksineen ja eisa-rummutuksineen.

Käytännön huomioita. Useimmat liikkeet sulkevat kymmenen maissa illalla, myöhemmin kuin muualla Okinawalla. Katu on tasainen, hyvin valaistu ja helppokulkuinen. Ja mitä kauemmas Kokusai-dorista menee, sitä halvemmiksi samat matkamuistot muuttuvat, usein puoleen hintaan.

Kencho-maen ja Makishin yksikiskoasemat ovat kadun kummassakin päässä.