Sanjusangendo

Tuhat ja yksi Kannon-patsasta seisoo 120 metriä pitkässä salissa, joka on Japanin pisin puurakennus. Viisisataa on kummallakin puolella suurta istuvaa Kannonia, jonka Tankei veisti vuonna 1254 kahdeksankymmenenkahden vuoden iässä. Sisään astumisen vaikutusta on vaikea kuvailla ja vaikea ottaa vastaan: rivi rivin perään kullattuja hahmoja katoamassa hämärään, kukin suunnilleen ihmisen kokoinen, kullakin yksitoista päätä ja neljäkymmentäkaksi kättä.

Taira no Kiyomori rakennutti salin vuonna 1164 luopuneelle keisarille Go-Shirakawalle. Se paloi vuonna 1249 ja alkuperäisistä patsaista 124 kannettiin ulos tulesta. Ne ovat nyt takaisin riveissä yhdessä 876 korvaavan kanssa, jotka veistettiin seuraavien kuudentoista vuoden aikana. Nimi tulee pilareiden välisistä kolmestakymmenestäkolmesta jaksosta, ja kolmekymmentäkolme on niiden hahmojen määrä joihin Kannon muuttuu pelastaakseen ihmisiä.

Rivien edessä seisoo kaksikymmentäkahdeksan suojelusjumalaa sekä tuulen ja ukkosen jumalat, kaikki kansallisaarteita, ja juuri niitä kannattaa katsoa tarkkaan. Ne ovat muotokuvaveistoksia eivätkä ikoneita: pullistuneet silmät, köysimäiset suonet käsivarsissa, silmäkuoppiin upotettu kristalli. Perimätiedon mukaan tuhannen Kannonin joukosta löytää kasvot jotka tunnistaa, ja siihen käytetään yllättävän paljon aikaa.

Sisällä ei saa valokuvata. Sisäänpääsy maksaa noin 600 jeniä ja käynti vie ehkä neljäkymmentä minuuttia. Tammikuun puolivälissä temppelissä järjestetään Toshiya, Edo-kaudelta periytyvä jousiammuntatapahtuma, jossa sadat kaksikymmenvuotiaat kimonoissa ampuvat länsikuistin pituudelta. Katsominen on ilmaista ja hyvin ruuhkaista. Kioton kansallismuseo on suoraan tien toisella puolella.