Nirayaman heijastusuuni

Izunokunin laidalla pellon keskellä seisoo neljä noin 15,7 metrin korkuista tiilipiippua, joita teräsristikko tukee. Niiden alla on kaksi uuniparia suorassa kulmassa toisiinsa nähden, jotta sula metalli valui valua varten yhteen kohtaan. Shogunaatti määräsi uunit rakennettavaksi Perryn laivojen saavuttua vuonna 1853: niissä oli määrä valaa rautatykkejä Edonlahtea vartioiville pattereille. Suunnittelija oli alueen maaherra Egawa Hidetatsu, joka oli perehtynyt hollantilaiseen tieteeseen. Rakentaminen alkoi vuonna 1854 Shimodassa, mutta kun Perryn laivaston merimiehiä tuli samana vuonna rakennuspaikalle, työt siirrettiin sisämaahan Nirayamaan. Egawa kuoli vuonna 1855, ja hänen poikansa Hidetoshi sai uunin valmiiksi vuonna 1857. Pohjoisen uuniparin viimeistelyyn hän kutsui 11 insinööriä Sagan läänistä, joka oli rakentanut omia heijastusuunejaan. Rauta- ja pronssitykkejä valettiin täällä vuodesta 1857 vuoteen 1864.

Useimmat Japanissa 1850-luvulla hollantilaisten käsikirjojen pohjalta rakennetut heijastusuunit ovat kadonneet. Japanin kulttuuriasioiden virasto pitää Nirayaman uunia maan täydellisimmin säilyneenä, ja se on yksi heinäkuussa 2015 maailmanperintöluetteloon merkityn Japanin Meiji-kauden teollisen vallankumouksen kohteen 23 osasta. Teräsristikko ei ole alkuperäinen, vaan se lisättiin vuoden 1957 korjaustöissä pitämään piiput pystyssä maanjäristyksessä.

Aloita opastuskeskuksesta, jonka näyttely selittää uunin toiminnan, ja kierrä sitten rakennelma. Vapaaehtoisen oppaan saa maksutta, ja varausta etukäteen suositellaan. Käyntiin riittää 45 minuutista tuntiin. Rehellisesti sanottuna kyse on yhdestä rakennelmasta pellon keskellä, ja jos tykkien valmistus ei kiinnosta, valokuvat saattavat riittää. Käyntiä piristää viereinen teeviljelmä, jota pitää teetä ja pienpanimo-olutta myyvä Kuraya Narusawa ravintoloineen. Sen teepellon näköalatasanteelta näkee kirkkaalla säällä piiput ja niiden takana Fuji-vuoren. Yhteislipulla pääsee myös Egawan suvun vanhaan taloon Nirayamassa.