Kitakata

Neljänkymmenenviidentuhannen asukkaan kaupunki Aizun altaassa, ja siellä noin 120 ramen-paikkaa, mikä on Japanin korkein tiheys ja syy jonka vuoksi useimmat tulevat. Kitakatan ramen on yksi niistä kolmesta tyylistä jotka yleensä nimetään Sapporon ja Hakatan rinnalla: litteitä, leveitä ja selvästi kiharia nuudeleita joissa on paljon vettä, kirkkaassa soijapohjaisessa liemessä joka rakentuu sianluista ja kuivatuista sardiineista.

Paikallinen tapa on asa-ra eli aamuramen. Liikkeet avaavat seitsemältä ja ovat puoli kahdeksalta täynnä ihmisiä jotka syövät kulhollisen ennen työpäivää. Tapa alkoi yövuorosta tulevista maanviljelijöistä ja tekstiilityöläisistä eikä ole loppunut. Ramenin syöminen aamiaiseksi kaupungissa jossa kaikki muutkin tekevät niin on aidosti eri kokemus kuin sen syöminen lounaaksi.

Toinen Kitakata on varastorakennukset. Niitä on täällä noin 4 000, rakennettuina tiilestä tai savella päällystetystä puusta, ja niissä säilytettiin sakea, misoa, soijakastiketta ja työkaluja, joissakin tapauksissa niissä asuttiin. Sakekaupan vauraus maksoi ne, ja paikallinen sanonta piti miestä keskeneräisenä kunnes hän oli rakentanut oman. Useita on avoinna, useita on liikkeitä, ja yksi panimo on tehnyt rivistä niitä kierroksen joka päättyy maisteluun.

Sake kannattaa ottaa vakavasti. Aizun riisi ja Iiden vuoriston vesi tekevät puhtaan ja kuivan tyylin, ja puolisen tusinaa panimoa kaupungissa kaataa vieraille.

Aizu-Wakamatsusta on viisitoista minuuttia junalla. Kesällä ja syksyllä Banetsu Monogatari -höyryveturi kulkee radalla Niigatasta, mikä on nautinnollisin tapa saapua.