Nagoya

Japanin neljänneksi suurin kaupunki, maan teollinen sydän ja jatkuvan vitsin kohde: Nagoya päätyy säännöllisesti viimeiseksi kotimaisissa kyselyissä joissa kysytään mihin kaupunkiin ihmiset haluaisivat matkustaa. Paikalliset tietävät sen ja ovat tehneet asian kanssa jonkinlaisen sovun. Vitsi on myös väärässä yhdessä täsmällisessä asiassa, ja se on ruoka.

Nagoyan keittiö on oma perinteensä eikä juuri mikään siitä matkusta muualle. Hitsumabushi on grillattua ankeriasta riisin päällä syötynä kolmessa vaiheessa: sellaisenaan, mausteiden kanssa, ja lopuksi dashi päälle kaadettuna. Miso katsu käyttää tämän seudun tummaa ja makeaa hatcho-misoa. Tebasaki ovat pippuriset friteeratut kanansiivet, kishimen litteä vehnänuudeli, ja minkä tahansa vanhan kahvilan aamutarjous antaa kupin kahvia mukana paahtoleipää ja keitetyn munan. Ogura toast on voideltua paahtoleipää makean paputahnan kanssa ja parempaa kuin miltä kuulostaa.

Linnan katolla on kultaiset delfiinit ja mutka matkassa: vuoden 1959 betoninen päätorni on suljettu maanjäristysturvallisuuden vuoksi samalla kun kaupunki kiistelee sen rakentamisesta uudelleen puusta. Auki on Hommarun palatsi, joka rakennettiin uudelleen puusta ja valmistui vuonna 2018 sypressiliitoksineen ja jäljennettyine seinämaalauksineen. Se on käynnin arvoinen itsessään.

Atsutan pyhäkkö kaupungin eteläosassa pitää hallussaan Kusanagin miekkaa, yhtä keisarillisista kruununkalleuksista. Sitä ei ole koskaan asetettu näytteille eikä tulla asettamaan.

Kaksi museota erottuu: Toyotan teollisuuden ja tekniikan muistomuseo yhtiön alkuperäisessä kutomotehtaassa ja SCMaglev and Railway Park ennätyksiä tehneine magneettijunan koevaunuineen. Ghibli-puisto on neljänkymmenen minuutin päässä idässä Nagakutessa ja liput on ostettava hyvissä ajoin.