Usu-vuori ja Showa-shinzan

Vuonna 1943 Usu-vuoren juurella oleva vehnäpelto alkoi kohota, ja vuoteen 1945 mennessä siitä oli tullut höyryävä laavakupoli. Sota-aikana valokuvafilmiä ei juuri saanut, joten paikallinen postinhoitaja Masao Mimatsu piirsi sen ääriviivat yhä uudelleen samasta paikasta ja samasta kulmasta. Hänen muistiinpanonsa, Mimatsun diagrammi, esiteltiin kansainvälisessä tulivuoritutkijoiden kokouksessa vuonna 1948. Sen jälkeen hän osti vuoren suojellakseen sitä, ja nyt 398 metriä korkea Showa-shinzan on yhä hänen sukunsa omistuksessa; sitä katsellaan alhaalta, sillä vuorelle ei saa nousta ilman lupaa. Pysäköintialueen toiselta puolelta Usuzanin köysirata vie itse Usulle noin kuudessa minuutissa, ja aikuisen meno-paluu maksaa 2 000 jeniä. Toya-järven näköalatasanteelle kannattaa varata 40 minuuttia tai tunti, jos haluaa nähdä myös kraatteritasangon. Usu purkautui viimeksi vuonna 2000 aukoista aivan Toyako Onsenin takana. Varoitusten ansiosta kaikki ehdittiin evakuoida ajoissa, eikä kukaan kuollut tai loukkaantunut. Purkauksen jälkiä pitkin kulkee nyt kaksi polkua. Nishiyaman reitti ylittää vanhan valtatie 230:n, ja tien kohdalle on syntynyt lampi. Konpiran reitti kulkee kuuman mutavirran vaurioittaman yleisen kylpylän ja kerrostalojen ohi. Molemmat ovat auki huhtikuun lopusta marraskuun puoliväliin.