Kibitsu-pyhäkkö

Täältä Momotaro on kotoisin. Pyhäkkö on omistettu Kibitsuhiko-no-mikotolle, prinssille joka lähetettiin kukistamaan Ura-niminen demoni, joka oli terrorisoinut Kibin tasankoa, ja vuosisatojen kuluessa tuo sotaretki muuttui persikkapojan kansantaruksi jonka jokainen japanilainen lapsi tuntee. Demonin katkaistun pään sanotaan olevan haudattuna yhden täkäläisen rakennuksen padan alle.

Vuonna 1425 uudelleen rakennettu päärakennus on ainutlaatuinen. Kaksi harjakattoa on liitetty rinnakkain yhdeksi rakenteeksi, muoto jota kutsutaan nimellä kibitsu-zukuri ja jota ei ole missään muualla Japanissa, ja se on kansallisaarre. Se on myös valtava, ja vaikutelma portaiden alta on lähempänä linnoitusta kuin pyhäkköä.

Käytävä on toinen asia. Katettu puinen kulkuväylä, 360 metriä pitkä, kulkee päärakennukselta alas rinteen muotoja myötäillen. Se rakennettiin vuonna 1579 ja seuraa rinnettä niin että lattia nousee ja laskee jalkojen alla. Sen kävelyyn menee viisi minuuttia ja se on paras yksittäinen syy tulla.

Toisessa päässä on Narukama Shinji. Pappi keittää riisiä padan päällä, ja padan kuumetessaan päästämä ääni luetaan vastaukseksi kysymykseen. Sitä on suoritettu täällä vuosisatoja, ja Ueda Akinari rakensi sen ympärille yhden Japanin kuuluisimmista kummitustarinoista. Rituaaliin ilmoittaudutaan samana päivänä.

Sisäänpääsy on ilmainen. JR:n Kibi-linjan Kibitsun asemalle on kymmenen minuutin kävely, ja Kibin tasangon pyöräreitti kulkee ohi: noin viisitoista kilometriä tasaisia teitä hautakumpujen, temppelien ja riisipeltojen välissä, ja vuokrapyöriä on molemmissa päissä. Se on Länsi-Japanin paras puolen päivän pyöräily.